Satelliittiprojektit lisääntyvät Aallossa

30.05.2013

Pienikokoinen avaruustekniikka on taas ajankohtaista. Viron ensimmäinen satelliitti ESTCube-1 laukaistiin kiertoradalle 7. toukokuuta. Yksi sen hyötykuormista on Ilmatieteen laitoksella kehitetty, aurinkopurjeen ideaan perustuva plasmajarru, jollaista kuljettaa myös Suomen ensimmäiseksi pyrkivä satelliitti Aalto-1. Satelliitti-innostus kasvaa Sähkötekniikan korkeakoulussa: nyt satelliittiprojekteja on jo kolme.

Aalto-1 valmistautuu Critical Design Review’hun

Aalto-1-opiskelijasatelliittiprojektille kuuluu hyvää. Satelliitin osien insinöörimallit alkavat olla valmiina. Kesän aikana on tarkoitus kokeilla mekaanisten osien kokoamista ja testata, miten satelliitin alijärjestelmät toimivat yhdessä. Syksyllä häämöttää Critical Design Review, jossa avaruustekniikan asiantuntijat arvioivat, onko satelliitti suunniteltu niin hyvin että sen voi lähettää avaruuteen.

Projektin sydän ovat sen eteen puurtavat innokkaat opiskelijat. Parhaillaan eletään jännittäviä aikoja, sillä moni pitkään mukana olleista opiskelijoista on juuri valmistunut.

– Meille opiskelijoille on annettu projektin aikana paljon vastuuta. Projektissa toimiminen on vaatinut kaikilta omatoimisuutta pelkän ohjatun tekemisen sijaan, joten uskon että projektista valmistuu varsin hyviä avaruusinsinöörejä, arvioi avaruustekniikkaa pääaineenaan opiskellut Maria Komu, yksi projektin vastavalmistuneista.

– Aalto-1-projekti on opettanut minulle valtavan paljon niin avaruustekniikasta kuin projektissa työskentelystäkin. Mielestäni paras tapa opiskella lähes mitä tahansa on tämänkaltaisen projektin kautta, sillä en usko että millään oppitunneilla voisi oppia näin tehokkaasti, Maria jatkaa.

Samoilla linjoilla on Automaatio- ja systeemitekniikan laitoksella opiskellut Hannu Leppinen, joka luki avaruustekniikkaan ja radiotiedettä sivuaineenaan. Hän teki diplomityönsä Aalto-1:n GPS-järjestelmän integroinnista.

– Aalto-1 on tarjonnut loistavan mahdollisuuden soveltaa opittua avaruustekniikkaa ja nähdä omien kättensä jälki laitteessa, joka toivon mukaan pian lähtee avaruuteen, Hannu sanoo.

Projektissa tärkeä rooli on myös yhteistyökumppaneilla, erityisesti satelliitin hyötykuorman tarjoavilla VTT:llä, Ilmatieteen laitoksella sekä Helsingin ja Turun yliopistoilla. Projektin kautta opiskelijat ovat saaneet kosketuksen tähän yhteistyöverkostoon esimerkiksi diplomitöiden kautta.

Aalto-2 pyrkii osaksi 50 satelliitin parvea

Ensimmäisen satelliittiprojektimme jälkeläinen on nimeltään Aalto-2. Se pyrkii osallistumaan eurooppalaiseen QB50-hankkeeseen, joka laukaisee 50 pientä CubeSat-satelliittia Maan kiertoradalle. Hankkeessa mukana olevat satelliitit ovat eri yliopistojen rakentamia. Satelliittiparven tehtävänä on tutkia alempaa termosfääriä, joka sijaitsee 90–320 kilometrin korkeudella. Tämä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun kyseistä ilmakehän osaa päästään tutkimaan satelliittien avulla.

– Tämä yhteistyöprojekti tarjoaa meille upeita verkostoitumismahdollisuuksia Euroopan laajuisesti, kertoo yliopisto-opettaja Jaan Praks.

Aalto-2 on jo läpäissyt hankkeen Preliminary Design Review -vaiheen. Satelliitin prototyyppien on tarkoitus olla valmiita syksyyn mennessä. Nopea aikataulu on mahdollinen, koska Aalto-2 perustuu pitkälti edeltäjäänsä Aalto-1:een.

ICEYE tähtää pohjoisille merille

Tänä vuonna on päässyt alkuun myös uusi spin-off-projekti nimeltä ICEYE, jonka perusti kolme Aalto-1-projektissa mukana ollutta opiskelijaa. ICEYE valmistautuu keräämään tietoa arktisten meriväylien jäätilanteesta satelliittien avulla.

Teksti: Anni Aarinen. Kuva: Adolfo Vera.

Lisätietoa

Takaisin