Laitokset ja yksiköt

Sähkötekniikan korkeakoulussa toimii neljä laitosta ja kaksi erillisyksikköä.

 


Elektroniikan ja nanotekniikan laitos


Department of Electronics and NanoengineeringMikro- ja nanotekniikan (MNT) sekä Radiotieteen- ja tekniikan (RAD) laitokset yhdistyivät 1.1.2017 alkaen. Uuden laitoksen nimeksi on valittu Elektroniikan ja nanotekniikan laitos (ELE).

Laitos on merkittävä mikroteknologioiden, nanotekniikan, piiritekniikan ja fotoniikan tutkimusyksikkö. Tutkimustoiminnan yksi painopisteistä on yhdistepuolijohteissa, erityisesti III-nitrideissä, ja näistä materiaaleista valmistettavissa optoelektroniikan komponenteissa. Muita kehitettäviä tutkimusalueita ovat erilaiset sensorit, mikrosysteemit ja fluidistiikka.

Radiotieteen ja tekniikan alojen osaajat vuorostaan kykenevät kehittämään uusia sovelluksia teollisuudessa sekä julkisella sektorilla, mutta pystyvät myös tekemään uusia tieteellisiä keksintöjä. Tutkimuksen tähtäimessä on edistää elämänlaatua, ymmärtää ympäristöä ja kehittää täysin uusia tutkimuksen alueita ja sovelluksia.

Radiotiede ja -tekniikka käsittävät aihealueita aina elektromagneettisista kentistä ja aalloista aina RF-piireihin ja -järjestelmiin saakka.

Laitosjohtaja: professori Jussi Ryynänen


Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos

research_pics_spa.jpgSignaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksen toimialueena on digitaalinen signaalinkäsittely ja äänitekniikka kokonaisuudessaan. Keskeisinä sovellusalueina tutkimukseen sisältyvät:

  • langaton tietoliikenne
  • moniulotteisten ja monikanavaisten signaalien käsittely
  • signaalien mallinnus
  • puhekommunikaatio ja äänilähdemallit
  • audiotekniikka
  • akustiikan eri osa-alueet.

Menetelmäkehitys pohjautuu syvälliseen teoreettiseen osaamiseen yhdistettynä vankkaan sovellusalueiden tuntemukseen. Laitoksella on erinomaiset akustiset tutkimustilat, jotka ovat ainutlaatuiset Suomessa. Signaalinkäsittelyn laskentatoteutusten tutkimus tukee sovellusalojen menetelmäkehitystä ja kokeellista työtä.

Signaalinkäsittelyllä on useita eri sovellusalueita ja se on yksi avainteknologioista tietoliikennejärjestelmissä, sulautetuissa sekä älykkäissä järjestelmissä. Akustiikka laajasti ymmärrettynä tarkoittaa erilaisia ääni-ilmiöitä ja niihin liittyvää teknologiaa, joissa usein sovelletaan myös signaalinkäsittelyä.

Mittaustekniikan tutkimus laitoksella on viime aikoina keskittynyt mm. LEDien mittaustekniikkaan, Infrapuna- ja fluoresenssimittauksiin, sekä geometrisen optiikan peruskysymyksiin.

Laitosjohtaja: professori Jorma Skyttä


Sähkötekniikan ja automaation laitos

research_pics_elen.jpgSähkötekniikan ja automaation laitos aloitti toimintansa 1.1.2014. Se syntyi, kun automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan laitokset yhdistyivät.

Uusi laitos muodostaa ympäristön, jossa eri alojen tutkijat ja insinöörit voivat toimia vuorovaikutuksessa ja tehdä yhteistyötä perinteiset rajat ylittäen, ratkaista haastavimpia tieteellisiä ja teknisiä ongelmia, tarjota erinomaista koulutusta ja tuottaa yhteiskunnalle hyvinvointia.

Monialainen ryhmämme, jossa yhdistyy asiantuntemus mikrojärjestelmistä, sähkötekniikasta ja automaatiosta, lisää tieteellistä ja teknistä tietämystä. Tehtävänämme on kehittää yhteiskuntaa innovaatioiden, koulutuksen ja tutkimuksen avulla kansainvälisesti korkeimmalla tasolla.

Laitoksen tutkimuksen neljä painopistealaa ovat:

  • voimajärjestelmät ja muuntaminen
  • ohjaus, robotiikka ja autonomiset järjestelmät
  • hyvinvointi ja älykäs asuinympäristö
  • teollisuuselektroniikka ja -informatiikka

Hyvinvoinnin ja älykkään asuinympäristöin aloihin kuuluu muun muassa terveydenhuoltoteknologioiden ja valaistustekniikan kaltaisia aiheita.

Laitosjohtaja: professori Jorma Kyyrä


Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos

research_pic_comnet.jpgTietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos tutkii ja antaa korkeinta opetusta:

  • tietoliikenne- ja verkkotekniikassa
  • kommunikaatio- ja teleliikenneteoriassa ja tietoliikennepalveluissa ja -protokollissa
  • tietoverkkoliiketoiminnassa

Laitoksella kehitetään teoriaa, määritellään ja todennetaan kokeellisesti uusia ratkaisuja, mallinnetaan ilmiöitä ja toimintoja sekä arvioidaan tekniikoita ja ratkaisuja ihmisten tarpeiden ja liiketoiminnan näkökulmista. Lähitulevaisuuden painopisteitä ovat uudet langattomien verkkojen tekniikat ja järjestelmät sekä tulevaisuuden Internet.

Laitosjohtaja: professori Riku Jäntti


Metsähovin radiotutkimusasema

research_pics_metsahovi.jpgMetsähovin radiotutkimusasema on Kirkkonummella, noin 30 kilometrin päässä Otaniemen kampukselta sijaitseva erillislaitos, jonka toiminta aloitettiin 1974. Metsähovin tehtävänä on:

  • suorittaa tutkimustyötä radiotieteen, radioastronomian ja avaruustekniikan aloilla
  • antaa alan koulutusta diplomitöiden ja väitöskirjojen muodossa
  • edistää alan tutkimuksen ja sovellutusten kehittämistä Suomessa
  • ylläpitää ja kehittää toimialansa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Metsähovi onkin tunnettu Aalto-yliopistossa nimenomaan sekä laajasta kansainvälisestä että crossover-tutkimuksestaan.

Metsähovissa sijaitsee Suomen ainoa radioastronomiseen tutkimukseen käytettävä teleskooppi, joka on halkaisijaltaan 13.7-metrinen ja sijoitettu tuulelta, sateelta, lumelta ja jäältä suojaavan kuvun sisälle. Radioteleskooppi on käytössä ympäri vuorokauden jokaisena päivänä vuodessa tuottaen radioastronomista havaintodataa mm. kvasaari-, aurinko-, ja VLBI-tutkimukseen.

Yksikön johtaja: Joni Tammi


Aalto Nanofab / Micronova

Micronova on Suomen kansallinen mikro- ja nanotekniikan alan tutkimusinfrastruktuuri, joka on VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteisomistuksessa. Aallon osaa Micronovasta kutsutaan Aalto Nanofabiksi.

Nanofab kehittää innovatiivisia, mahdollistavia teknologioita ja soveltaa niitä käytännöllisissä mikro- ja nanojärjestelmissä. Ne tarjoavat ratkaisuja mm. energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiateknologioiden aloilla.

Sähkötekniikan korkeakoulussa Nanofabia hyödyntävät mikro- ja nanotekniikan, radiotieteen ja -tekniikan sekä elektroniikan laitokset.

Yksikön johtaja: Mika Koskenvuori

Micronovan verkkosivut  (micronova.fi)

Sivusta vastaa: viestinta-elec [at] aalto [dot] fi (Aalto-yliopiston viestintä) | Viimeksi päivitetty: 30.03.2017.