Aallon menestyminen vaatii rohkeita päätöksiä
25.06.2014
Kukaan ei voi olla paras kaikessa. Siksi Aalto-yliopiston on löydettävä vahvuutensa ja uskallettava panostaa niihin kunnolla, uskoo vuorineuvos Jorma Eloranta, joka promovoidaan lokakuussa Aalto-yliopiston kunniatohtoriksi yhdessä yhdeksän muun tieteen, tekniikan ja yhteiskunnan vaikuttajan kanssa.
Pieni, pohjoinen maa pärjää kansainvälisessä kilpailussa vain yhdellä keinolla.
- Meidän valttimme on osaamisemme, ja sen on oltava muita parempaa ainakin joillain aloilla, korostaa Jorma Eloranta.
Elorannan sanoilla on painoarvoa: TKK:n kasvatti ehti urallaan työskennellä 28 vuotta toimitusjohtajana, pääasiassa suomalaisten teollisuusyritysten palveluksessa. Lisäksi hän toimi Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hallituksen puheenjohtajana, ja on edelleen Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja. Eloranta oli myös aktiivisesti mukana keräämässä 200 miljoonan euron pääomaa Aalto-yliopiston perustamiseen.
- Teknologiateollisuus lahjoitti summasta reippaasti yli puolet, mikä oli silloisessa taloudellisessa tilanteessa valtava ponnistus. Teknillisten yliopistojen merkitys suomalaisen teollisuuden menestykselle ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvoinnille on kuitenkin niin iso, että pidimme rahoituspohjan vahvistamista panostuksen arvoisena, Eloranta sanoo.
Vahvista ja karsi
Riittävän rahoituksen lisäksi huippuyliopisto vaatii uudenlaista johtamista. Aallon säätiömallissa ulkopuolisten asiantuntijoiden muodostama hallitus valitsee rehtorin, jolla on vahva mandaatti sekä innostamiseen ja ideointiin, että rakenteiden uudistamiseen ja vaikeidenkin päätösten tekoon.
- Yliopiston on luotava innostuksen ilmapiiri, panostettava tosissaan parhaisiin alueisiinsa ja karsittava heikompia, Jorma Eloranta uskoo.
- Parhaiden päättäminen on yleensä mukavaa, heikompien nimeäminen epäkiitollista – sama pätee yritysmaailmassa. Se on kuitenkin välttämätöntä, sillä kaikessa ei voi olla paras, eikä piirimestaruustaso riitä kansainvälisessä kilpailussa.
Pärjäämiseen tarvitaan myös yhteistyötä, niin yliopistojen välillä kuin teollisuuden kanssa. Jorma Eloranta näkee erityisen tärkeiksi erilaiset yhteistyöverkostot, joissa etsitään ja ideoidaan ratkaisuja ja sovelluksia suuriin, globaaleihin kysymyksiin.
- Digitalisoituminen, energiatehokkuus, kaupungistuminen, ikääntyminen, hän luettelee esimerkkejä.
- Yksi isoimpia teemoja on ympäristökuormituksen pienentäminen niin, että elintaso voi samalla jatkaa nousuaan. Tämä yhtälö voi onnistua vain teknologian avulla. Innovaatioiden merkitys ihmiskunnalle on valtava: jopa 85 prosenttia tuottavuudesta ja bruttokansantuotteesta on niiden ansiota.
Start up -henkeä ja positiivista pöhinää
Aalto-yliopisto on viisivuotisen taipaleensa aikana panostanut vahvasti yritysyhteistyöhön, tutkimukseen ja kansainvälistymiseen. Jorma Elorannan mielestä yksi muutos on kuitenkin ylitse muiden.
- Aallossa on ihan eri lailla start up -henkeä kuin esimerkiksi TKK:ssä kymmenen vuotta sitten. Opiskelijoita rohkaistaan yrittäjiksi ja soveltamaan teknologiaa käytäntöön. Ennen nähtiin houkuttelevimmaksi uravaihtoehdoksi päästä ison firman pikkupomoksi ja edetä siitä ylöspäin. Nyt opiskelijat perustavat omia start up-yrityksiä tai hakevat sellaisiin töihin, hän iloitsee.
Aallon korkeakoulujen ja laitosten suoriutumista Eloranta ei halua arvioida. Entistä opinahjoaan tuotantotalouden laitosta hän on kuitenkin seurannut erityisellä mielenkiinnolla.
- Tuotantotaloudessa tehdään rohkeasti omia juttuja, eikä todellakaan haikailla osaksi Kauppakorkeakoulua. Siellä on sellainen positiivinen pöhinä päällä, hän kiittelee.
Teksti: Minna Hölttä
Kuva: Tomi Parkkonen
Ilmoittautuminen tekniikan koulujen yhteiseen promootioon on alkanut. Katso lisätiedot promootion verkkosivuilta http://promootio.aalto.fi/fi/2014/registration/