Netin huijauskirjeet tepsivät yhä – oppiaineeksi digitaalinen kansalaistaito?

20.08.2014

Professorit pohtivat kyberturvallisuuden uhkia keskustelutilaisuudessa.

Digitaalinen maailma on tullut elämäämme ryminällä viimeisen viidentoista vuoden aikana, mutta sen turvallisessa käytössä olemme vielä oppipoikia. Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner uskoo, että terve suhtautuminen tietoverkoissa lymyäviin huijareihin on paikallaan.

Salintäyteinen yleisö seurasi kiinnostuneena, kun kyberturvallisuus puhutti asiantuntijoita Suomen Akatemian järjestämässä Tiede on taidetta -keskustelutilaisuudessa elokuisena tiistai-iltana.

Syyskuussa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorina aloittavan Jarno Limnéllin mukaan kybermaailma on yhä enemmän läsnä kaikessa mitä teemme. Kolikon kääntöpuolena on tiedon luotettavuus.

– Elämme koko ajan tietoisen tiedolla vaikuttamisen piirissä. Esimerkiksi Ukrainan kriisin eri osapuolet muokkaavat Wikipedian tietoja itselleen edulliseen suuntaan, toteaa Limnéll.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Pantzar kertoo, että kansalaisia huolettaa verkon turvallisuudessa eniten oman identiteetin menettäminen. Sosiaaliturvatunnuksia ja terveystietoja suojellaan, mutta erilainen paikkatieto ja harkitsemattomat Facebook-päivitykset saavat rauhassa levitä bittiavaruuteen.

– Mokailkaa mieluummin aamuyöllä Jaskan grillin jonossa kuin internetissä. Some-päivitykset leviävät verkossa kulovalkean tavoin, ja jälki siellä on ikuinen, opastaa Limnéll.

Jukka Mannerin mukaan elämme vasta kyberaikakauden aamunkoittoa. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, jossa selvitetään kyberaukkojen tunnistamista ja kehitetään ennakoivaa ja riskipohjaista kyberturvallisuusmallia.

Bitteihin tallennettu tietomäärä on jo tänä päivänä valtava ja jatkaa kasvuaan. Ongelmana on, kuka tietoihin pääsee käsiksi, millä motiiveilla ja kuinka tietoja yhdistetään.

– Netin käyttäjän pitää hyväksyä se, että käyttöä voidaan seurata. Suurin ongelma kansalaiselle ovat kuitenkin rikolliset, eivät viranomaiset, huomauttaa Manner.

Ja vaikka haavoittuvuuksia on, tarjoaa digitaalinen maailma myös paljon hyvää. Limnéllin mukaan kyberturvallisuudessa on Suomelle valtavat liiketoimintamahdollisuudet, jotka pitää hyödyntää.

Teksti ja kuva: Marjukka Puolakka

Takaisin