Suomi tarvitsee menestyäkseen yliopistojen ja teollisuuden vuoropuhelua
29.08.2014
Yhteistyöllä ratkaistaan niin energiaan kuin terveyteenkin liittyviä suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita, todettiin Sähkötekniikan korkeakoulun kumppanuusseminaarissa.
Predicting the Unpredictable, arvaamatonta ennustamassa. Harry Potterista lainattu tulevaisuusseminaarin nimi kuvaa hyvin myös visiota Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun tutkimuksen kehityssuunnista. Kesäkuisessa tapaamisessa tutustuttiinkin niin sähkönjakeluverkon haasteisiin kuin nanoteknologian uusiin tutkimustuloksiin.
Sähkön merkitys ei ainakaan pienene lähitulevaisuudessa
Sähköntuotanto- ja lämmitysmarkkinat ovat jatkossakin mielenkiintoinen teollisuuden ala. Alaa säätelevät niin poliittiset säännökset kuin markkinatalouskin. Kestävään kehitykseen pohjautuvat ratkaisut ovat tulevaisuudessa entistä vahvemmassa roolissa. Ala tarvitsee myös uusia teknologiaratkaisuja erityisesti sähkön varastointiin liittyen.
Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula toivoi puheenvuorossaan Eurooppaan entistä yhtenäisempiä ja avoimia energiamarkkinoita, jotka tukisivat kilpailukykyä sekä turvaisivat sähkönjakelun Euroopassa. Lisäksi ne takaisivat uusiutuvien energialähteiden terveellisen kasvun. Tästä järjestelmästä hyötyisivät kaikki.
Sähkön varastoinnin lisäksi haasteita löytyy sähkönjakeluverkosta. Ongelmia syntyy erityisesti Suomen kaltaisissa pinta-alaltaan suurissa maissa, joiden asukastiheys vaihtelee.
Sähkötekniikan korkeakoulussa tutkitaan myös sähkölaitteiden energiatehokkuutta ja etenkin hukkaenergiaa, jota sähkölaitteissa esiintyy.
- Sähkökoneiden hukkaenergian vuosittaiset kulut EU:ssa ovat noin 1,5 miljardia euroa. EU pyrkiikin lisäämään lähivuosina energiatehokkaiden sähkölaitteiden valmistusta lainsäädännöllisin keinoin. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä teollisuuden yritysten ja tutkimusryhmien välillä, kertoi professori Antero Arkkio, joka on saanut aiheen tutkimiseen rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta.
Laitteet keskustelevat yhä enemmän keskenään
Asioiden internet (Internet of things) ei ole uusi keksintö. Professori Heikki Hämmäisen mukaan asia on ollut esillä jo pian kahdenkymmenen vuoden ajan. Nykypäivänä yhä useammat koneet ja laitteet keskustelevat keskenään internetin välityksellä. Aihe tulee jokaista ihmistä vastaan arkipäiväisessä elämässä, mutta myös teollisuudessa järjestelmät keskustelevat keskenään internetin kautta.
- Aihe on hyvin käytännönläheinen, ja se koskettaa jokaisen ihmisen arkipäivää. Tekniikan kehittymisen myötä on tapahtunut edistystä, mutta samalla eteen on tullut myös uusia ongelmia, Hämmäinen kertoi.
Asioiden internetin kehitystä jarruttavat esimerkiksi standardoinnin kypsyminen ja tiedon keruu.
- Nanoteknologia on avainasemassa tässäkin kehityksessä, sillä ollakseen hyödyllisempää elektroniikasta on saatava entistä pienempää, Hämmäinen kuvaili.
Suomalainen osaaminen tietoliikennetekniikan tutkimuksen alueella on vahvaa kevyissä langattomissa laitteissa (machine to machine, M2M).
- Erityisesti matkapuhelinlaitteiden osalta suomalaiset ovat osoittaneet taitonsa, Hämmäinen kehuu.
Laitteiden keskinäinen kommunikointi ei rajaudu ainoastaan tietoliikenteen alaan, sillä samankaltaista kehitystyötä tehdään myös robotiikan parissa.
Vaikka teollisuusrobotit ovat vuosikymmenten ajan pysyneet pääosin samanlaisina, robotiikan tutkimus on ottanut harppauksia eteenpäin. Jo nyt on olemassa ihmisten kaltaisia robotteja, jotka pystyvät esimerkiksi kävelemään. Erilaisten robottien takana oleva teknologia on sama, vaikka ne tekisivät eri asioita tai näyttäisivät ulkoisesti erilaisilta. Nanomittakaavan robotiikassa on siis käytössä samantyyppinen teknologia kuin muussakin robotiikassa.
- Yksi robotiikan kynnyskysymyksistä on niiden liikkuminen . Tämä koskee jopa teollisuusrobotteja, kertoi professori Ville Kyrki.
Teollisuusrobotit eivät kykene liikkumaan itsestään, vaan niitä täytyy liikutella. Jotta teollisuusrobotin liikkuminen on ylipäänsä mahdollista, sen on kyettävä työskentelemään monimutkaisten kohteiden kanssa.
- Robottien on tällöinen pystyttävä vuorovaikutukseen turvallisesti niin ympäristön kuin ihmisenkin kanssa, Kyrki painotti.
Tällä hetkellä massiiviset teollisuusrobotit toimivat turva-aitojen takana. Ne lopettavat toimintansa, jos niiden ympärillä oleva turvaverkko avataan.
- Tulevaisuudessa robotit toimivat ihmisen kanssa rintarinnan. Jo nyt on olemassa robotteja, joita ei enää ohjelmoida, vaan niitä opetetaan tekemään uusia asioita. Ne kykenevät myös kommunikoimaan toisensa kanssa, Kyrki totesi.
Robotiikkaa pidetään yhtenä harvoista teknologian aloista, jossa on potentiaalia vaikuttaa samalla tavalla globaalisti kuin internetillä aikoinaan.
Yritysyhteistyö tärkeää yliopiston tutkimukselle
Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös paneelikeskustelu yritysten ja yliopistomaailman yhteistyön kehittämisestä. Paneelin keskustelijoina olivat teknologiayritys Quuppa Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kalliola, Okmetic Oy:n päätutkija Markku Tilli sekä yliopiston professorit Jussi Ryynänen ja Raimo Sepponen.
- Suomen teollisuus investoi pääasiassa vain vähäriskiseen tuotekehitykseen. Suomalaisten mantra onkin, että olemme hyviä insinöörejä, mutta huonoja liikemiehiä, professori Raimo Sepponen kommentoi lyhyessä alustuksessaan.
Sepposen kommentissa oli ilmeisesti totuuden siemen, sillä se ei herättänyt suuria tunteita suuntaan tai toiseen, vaikka suurinta osaa yleisöstä taisi hieman hymyilyttää. Sekä yleisö että paneelin osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että työntekijöiden lisäkoulutukseen tulisi olla riittävästi resursseja.
- Teollisuuden kanssa yhteistyötä tekevät jatko-opiskelijat ovat suuri voimavara niin tutkimus- kuin tuotantopuolellakin, muistutti Sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Tuija Pulkkinen.
Kaikki osallistujat olivat myös yhtä mieltä siitä, että yliopistojen ja teollisuuden väliseen dialogiin tulisi rohkaista entistä enemmän.
Sähkötekniikan korkeakoulun alla toimivat Health Factory on hyvä esimerkki tutkimustoiminnasta yhteistyössä yritysten ja yliopiston välillä. Se etsii ratkaisuja yhteiskunnallisesti merkittäviin, konkreettisiin ongelmiin yhdessä sidosryhmiensä kanssa.
- Terveysteknologiaan liittyvät innovaatiot ja tutkimustoiminta on erittäin tärkeää erityisesti Suomen kaltaisessa maassa, jossa väestö vanhenee muita Euroopan maita nopeammin, korosti professori Raimo Sepponen.
Health Factoryn tavoitteena on tuottaa toimivia terveysteknologian tuotteita, jotka palvelevat kohderyhmäänsä ja tuottavat samalla arvokasta tieteellistä panostusta.
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu järjesti 13.6.2014 tulevaisuus- ja teknologiaseminaarin "From research to innovation – predicting the unpredictable". Seminaarin tavoitteena oli antaa kumppaneille uusinta tietoa eri keinoista yritysten toimintojen kehittämiseen ja samalla tarjota heille yhteistyömahdollisuuksia korkeakoulun kanssa.
Juttu on alunperin julkaistu Sähkö&Tele -lehden numerossa 5/2014.
Teksti: Milla Eronen ja Veera Henriksson
Kuvat: Aino Huovio